Energia pyörittää talouden rattaita

Teollisuus käyttää merkittävän osan Suomen energiasta. Kustannusten ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi on oleellisen tärkeää kiinnittää jatkuvaa huomiota energiatehokkuuteen.

Sähkön osuus energian loppukulutuksessa kasvaa, ja sähkön tuotanto hajautuu lisääntyvän tuulivoiman ja aurinkoenergian käyttöönoton myötä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee. Älykkäät sähköverkot ja digitalisointi mahdollistavat uudenlaiset energiapalvelut, kuten kysyntäjoustot, sähkön pientuotannon, sähkön varastoinnin sekä kytkennän kiinteistöautomaatioon.

  • Teollisuus käyttää Suomessa kaikesta energiasta noin puolet. Energian tulee olla kohtuuhintaista, jotta Suomi säilyy houkuttelevana maana innovatiivisille yrityksille jatkossakin.
  • Energian tuotannossa tulee edistää vähähiilisiä teknologioita. Energian kohtuuhintaisesta saatavuudesta ja toimitusvarmuudesta tulee huolehtia. Energiamarkkinoilla tulee varmistaa kilpailu, ja sähkönsiirron pullonkaulat tulee poistaa.
  • Teollisuuden energiaveroleikkuri tulee säilyttää, ja Suomen tulee alentaa energiaveroja lähemmäksi EU:n energiaverodirektiivin sallimia minimitasoja.
     

Lisätietoja:

Martti Kätkä
Johtava asiantuntija, Energia- ja ilmastopolitiikka
Puh. 050 380 4496
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
 

Energiakalvosarja from TechFinland

 

Energiatehokkuus
Energiatehokkuussopimus

Energiatehokkuussopimus 2017 - 2025

Voimassa oleva energiatehokkuussopimus päättyy tämän vuoden lopussa. Teknologiateollisuus haluaa kiittää kaikkia yrityksiä jotka ovat osallistuneet Teknologiateollisuuden energiatehokkuussopimukseen. Nykyinen sopimus on ollut menestys, ja Suomi on saavuttamassa EU:n asettamat tavoitteet.

Hyvien kokemusten pohjalta TEM ja liittoyhteisöt ryhtyivät valmistelemaan uutta vapaaehtoisuuteen perustavaa sopimusta 2015 alussa. Uusi sopimus on nyt viittä vaille valmis, ja se allekirjoitetaan lokakuussa 2016. Toivomme, että mahdollisimman moni jäsenyritys liittyisi myös uuteen energiatehokkuussopimukseen. Vain riittävällä kattavuudella voimme varmistaa, että vapaaehtoisuuteen perustuva malli voi jatkua myös tulevaisuudessa.

Uudesta Energiatehokkuussopimuksesta ja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmasta löytyy yksityiskohtaisia tietoja Energiatehokkuussopimuksen uusilta nettisivuilta.

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma löytyy tässä

Tulosta liittymislomake kahtena kappaleena täytettynä ja lähetä molemmat lomakkeet allekirjoitettuna Teknologiateollisuuteen, ja hyödynnä sopimuksen antamia etuja:

Liitteenä myös video energiatehokkuussopimuksesta:
https://www.youtube.com/watch?v=ixxbl3oID2o

Energiatehokkuussopimus 2008 - 2016

Vuoden lopussa päättyvän sopimuksen esittely ja sopimusasiakirjat löytyvät täältä
Lisätietoja: 
Asiantuntija Patrick Frostell
p. 040 830 1640
patrick.frostell@teknologiateollisuus.fi

 

Hiilidioksidipäästöt
Hiilidioksidipäästöt

Suomen omasta sähkön tuotannosta 79 prosenttia ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Osuus on kansainvälisessä vertailussa varsin suuri. Vuonna 2015 ydinvoiman osuus oli 33,7 prosenttia, vesivoiman 25,1 prosenttia ja puuperäisen biomassan 16,2 prosenttia.

Puuperäisten polttoaineiden osuus on teollistuneiden länsimaiden suurin, ja se on Suomen metsäteollisuuden ansiota. Metsäteollisuus tuottaa merkittävän määrän energiaa selluprosessien yhteydessä syntyvien jäteliemien poltossa. Lisäksi kaikki muu raaka-aineeksi kelpaamaton jätepuu, kuoret ja puru hyödynnetään energian tuotannossa.

Puuperäisistä polttoaineista ei aiheudu nettomääräisiä hiilidioksidipäästöjä, koska puu vapauttaa vain saman määrän hiilidioksidia, jonka se on kasvaessaan sitonut ilmakehästä.

Hiilidioksidipäästöjen kannalta hankalin tuotantotapa on kivihiililauhdutusvoima, jonka hyötysuhde on alhainen 35 - 42 prosenttia. Kivihiilivoimasta osa on vanhaa ja valtaosa poistuu käytöstä ennen vuotta 2020. Vanhat 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla käyttöönotetut voimalat enää täytä uusia savukaasujen päästömääräyksiä.

Osa fossiilisista polttoaineista käytetään yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon. Yhdistetyssä tuotannossa päästään korkeaan hyötysuhteeseen, aina 85 - 90 prosenttiin. Suomessa on jo pitkään panostettu kaukolämpöön kaupunkien ja taajamien lämmityksessä. Kun kaukolämmön tarve on riittävän suuri, kannattaa pelkän kaukolämpökattilan sijasta rakentaa kaukolämpövoimala, joka tuottaa samalla sähköä.

Myös teollisuus tuottaa paljon sähköä prosessihöyryn tuotannon yhteydessä. Yhdistetyn tuotannon osuus sähkön hankinnasta, 25,0 prosenttia vuonna 2015, on maailman huippuluokkaa. Korkean hyötysuhteen ansiosta myös kivihiilen käyttö yhdistetyssä tuotannossa on perusteltua.

 

Käyttö ja tuonti
Energian taloudellinen ja tehokas käyttö
Teollisuudessa on tyypillistä, että sähkön käytön lisäämisellä nostetaan jalostusastetta. Erityisen paljon sähköä tarvitaan jaloterästen, ferrokromin ja sinkin valmistuksessa.

Kotitalouksissa sähköä käytetään yhä enemmän lämpöpumpuissa energiansäästösyistä. Lämpöpumput hyödyntävät maaperään, vesistöön ja ympäristön ilmaan varastoitunutta lämpöä. Lämpöpumpuilla saadaan yhdestä käytetystä energiayksiköstä hyödyksi noin 2,5 yksikköä lämpöä. Matalaenergiatalot kannattaa usein toteuttaa nimenomaan sähkölämmitystä hyödyntämällä, jolloin voidaan automaattisesti säätää lämpötila, ilman vaihto ja jopa kosteus huonekohtaisesti tarpeen mukaan nopeasti ja tarkasti.

Pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa sähkön käyttö kasvaa joustavien tuotannonohjausjärjestelmien yleistyessä. Automaattiset ohjausjärjestelmät säätävät sähköisiä prosesseja tarkemmin ja tehokkaammin kuin polttoaineisiin perustuvia prosesseja. Suuria tehomääriä voidaan ohjata haluttuihin kohteisiin ilman paikallisia savukaasupäästöjä.

 

Yritysten keskittyessä ydinliiketoimintoihinsa on usein perusteltua hankkia energia sähkönä, jolloin investoinnit aputoimintoihin kuten omiin kattiloihin ja polttoainevarastoihin jäävät pois. Samalla jäävät pois poltinhuollot eikä synny paikallisia ympäristökuormituksia savukaasuista eikä tuhkajätteistä.

 

Sähkön käyttö kasvaa nopeimmin teollisuuden lisäksi palvelusektorilla. Esimerkiksi uudet suuret kauppakeskukset ovat varsin merkittäviä sähkön käyttäjiä. Sähköä tarvitaan ilmastointiin, kylmälaitteisiin, kuljettimiin, rullaportaisiin, mainosvaloihin, hisseihin sekä muihin koneisiin ja laitteisiin.

 

Kotitalouksissa sähkön käyttö kasvaa sitä mukaa, kun asumisväljyys kasvaa. Usein maalla oleva kakkosasunto muutetaan ympärivuotiseen käyttöön ja varustetaan sähkölämmityksellä. Yhden ja kahden hengen taloudet lisääntyvät ja samalla myös jokaisessa taloudessa olevien kodinkoneiden, kuten liesien, pölynimureiden, jääkaappien, uunien, pakastimien ja pesukoneiden, lukumäärä kasvaa.

 

Energian taloudellinen ja tehokas käyttö on Suomessa ollut aina välttämätöntä. Kylmä ilmasto ja pimeät talvet ovat syynä siihen, että energiakustannukset ovat suomalaisille kotitalouksille suurempi kustannuserä kuin muissa EU-maissa.

 

Teollisuudessa taas energian hinta on osa tuotantokustannuksia ja sen vuoksi sen käyttö pyritään minimoimaan samaan tapaan kuin muidenkin tuotantokustannusten. Energian säästö otetaan huomioon prosessien ja laitteiden suunnittelussa ja investoinneissa keskitytään kilpailusyistä parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

 

Tuonnin varassa

Suomi on riippuvainen energian tuonnista. Kotimaisten energialähteiden osuus on vain noin 30 prosenttia ja kaikki muu, öljy, kaasu, kivihiili ja uraani on tuotava ulkomailta. Kotimaassa meillä on vain puuenergiaa, turvetta, vesi- ja tuulivoimaa.

 

Tuontienergia käy Suomessa jalostumassa mm. teräs- ja metallituotteiksi. Tämä on mahdollista korkeatasoisen teknologian ja suomalaisen osaamisen ansiosta.

 

Energian tuotantopanosluonne korostuu tarkasteltaessa sähkön käyttöä. Lähes puolet Suomen sähkön kulutuksesta käytetään teollisuudessa. Tästä noin 80 prosenttia sitoutuu vientituotteisiin.

 

Viennin avulla Suomessa pystytään rahoittamaan kotimaiset palvelut, niin yksityiset kuin julkisetkin. On siis erittäin tärkeää pitää huolta siitä, että suomalainen työ ja tuotanto säilyvät kannattavina. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä on kohtuuhintaisen energian häiriötön saatavuus.

 

Suomessa käytettiin sähköä 82,4 terawattituntia vuonna 2015. Teollisuuden osuus oli 47 prosenttia. Teknologiateollisuus käytti noin 8 terawattituntia. Vuonna 2015 nettotuonnin osuus sähkön hankinnasta oli 19,8 prosenttia. Määrä on enemmän kuin Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vuosituotanto.

 

Katso myös:

Lisäkapasiteettia tarvitaan
Lisäkapasiteettia tarvitaan
Sähkön tuotannon lisäkapasiteettia tarvitaan paitsi kasvavan kulutuksen kattamiseksi, myös vanhojen fossiilisia polttoaineita käyttävien laitosten korvaamiseen. Lisäksi on varauduttava siihen, että Venäjän tuonti vähenee, koska Venäjän oma sähkön tarve kasvaa.

Olkiluoto 3:n lisäksi Suomessa on hyväksytty periaatepäätös uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Pyhäjoen Hanhikivelle. Laitoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Sekä ilmasto- että energiapolitiikan tavoitteiden kannalta on parempi rakentaa perusvoiman tuotantoon mieluummin ydin- kuin hiilivoimaa.

Yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa on lisättävä kotimaisten biopolttoaineiden käyttöä erityisesti sisä-Suomen kaupunkien ja suurten taajamien kaukolämpövoimaloissa. Ilmastopoliittisesti on järkevää lisätä metsähakkeen energiakäyttöä mahdollisuuksien mukaan, jolloin turvetta voidaan käyttää täydentävänä seospolttoaineena.

Vesivoimaa on rakennettava lisää sellaisissa vesistöissä, jotka on jo osittain valjastettu. Kokonaan luonnontilaisiin vesistöihin ei vesivoimaloita tarvitse rakentaa. Merkittävimmät vesivoiman lisärakentamiskohteet ovat Kemijoen ja Iijoen vesistöissä.

Vesivoiman arvoa nostaa sen erinomaiset säätöominaisuudet. Säätövoiman tarve johtuu sähkön kulutuksen vaihteluista ja kylminä pakkaspäivinä vesivoimalla voidaan korvata erittäin kallista kaasuturbiinivoimaa säätövoiman tuotannossa. Myös tuulivoiman lisärakentaminen kasvattaa nopean säätövoiman tarvetta.

Yhdyskuntajätteiden polton suurin merkitys on siinä, että näin voidaan vähentää kaatopaikoille vietävän jätteen määrää. Suomessa syntyy energiakäytössä hyödyntämiskelpoista jätettä noin miljoona tonnia vuodessa. Uusia jätteenpolttolaitoksia onkin jo rakennettu Suomeen mm. pääkaupunkiseudulle.

Yhdyskuntajätteestä noin 60 prosenttia on bioperäistä, joka voidaan laskea hyväksi lisättäessä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrää. Jätteen poltolla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaupunkien yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa.

Suomessa on mahdollista lisätä merkittävästi tuulivoimaa lähinnä rannikkoseuduilla, joissa on hyvät tuuliolosuhteet. Tuulivoiman rakentamiskustannukset ovat korkeat ja siksi onkin tärkeää keskittää lisärakentaminen sellaisille alueille, joissa vuotuinen huipun käyttöaika saadaan mahdollisimman pitkäksi. Suomen oloissa hyvillä paikoilla päästään 2500 - 3000 tuntiin.

Tuulivoima ei vielä ole taloudellisesti kilpailukykyistä ilman tukea. Tukipolitiikassa pitäisi noudattaa pitkäjänteisiä periaatteita, jotta lisärakentamiselle voitaisiin luoda kunnolliset edellytykset vuoden 2017 jälkeenkin nykyisten tukien päättyessä.

 

Katso myös:

Sähkön hankinta- ja tuotantomahdollisuudet perusskenaariossa, TWh

Teknologia ilmastonmuutoksen torjunnassa
Teknologia ilmastonmuutoksen torjunnassa
Globaalia ilmastonmuutosta ei ratkaista julistuksin tai hallinnollisin päätöksin vaan panostamalla teknologian kehittämiseen, uusiin innovaatioihin ja teollisuuden investointeihin. Teknologiateollisuus ry on laatinut aineiston "Teknologia ilmastonmuutoksen torjunnassa" kannanotoksi tulevaisuuden haasteista käytävään keskusteluun.
Uusi sähkömarkkinamalli
Uusi sähkömarkkinamalli laskisi sähkön hintaa

Sähkön tukkuhinta kilpailulle avatuilla sähkömarkkinoilla määräytyy kalleimman kulloinkin käytössä olevan tuotantotavan mukaan. Käytännössä kallein tuotantotapa on usein kivihiilivoima, jolla tuotetun sähkön hintaan tuottaja nykytilanteessa sisällyttää päästöoikeuksien hinnan aiheuttamat lisäkustannukset. Teknologiateollisuuden uuden mallin ansiosta tukkusähkön kokonaishinta putoaisi, koska päästöoikeuksien sähkön hintaan tuoma lisäkulu maksettaisiin vain päästökaupan piirissä oleville sähkön tuottajille, ei kaikille tuottajille kuten nyt.

Uudessa mallissa sähkön käyttäjät maksaisivat päästöoikeuksista aiheutuvista kustannuksista maksun energiaviranomaisille. Maksettu korvaus jaettaisiin tasan kaiken ostetun sähkön kesken, ja sen suuruus riippuisi päästöoikeuden kulloisestakin hinnasta. Energiaviranomaiset maksaisivat päästökaupan piirissä oleville sähkön tuottajille korvauksen päästöoikeuskustannuksista niiden tuottaman sähkömäärän mukaan. Päästökaupan ulkopuolella olevat sähkön tuottajat saisivat sähköstään kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvän tukkuhinnan, mutta eivät päästöoikeuskorvausta.

Uudella mallilla saavutetaan merkittävät kustannussäästöt ilman, että ilmasto- ja päästötavoitteista tarvitsee tinkiä.

Lisätietoja:

Martti Kätkä, ryhmäpäällikkö, Energiapolitiikka
Puh. 09 192 3320 tai 050 380 4496

Katso myös: