Mika Vehviläinen

Tekoäly on huomioitava kaikessa - koulutusjärjestelmien kehittämisestä kesälukemisen valintaan

IoT, digitalisaatio, tekoäly ja muut vastaavat termit vilisevät yritysten strategiapohdinnoissa ja keskusteluissa, ja niiden takana olevien ilmiöiden mullistavia vaikutuksia on mietitty jo useamman vuoden ajan niin teollisuudessa kuin palveluissakin. Tekoäly on muotiaiheena muita nuorempi, mutta on toki sekin ollut läsnä jo vuosikymmeniä niin teknologiana kuin pohdiskelun ja väittelyn aiheenakin.

Olen viimeisen vuoden aikana paneutunut tekoälyn vaikutuksiin lähemmin osana Suomen hallituksen tekoälyohjelmaa, jossa olen toiminut innovaatiotyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmässä olemme keväästä asti keskittyneet mm. pohtimaan, miten Suomessa olevia ekosysteemejä voidaan parhaiten tukea tekoälyn hyödyntämisen saralla. Haluaisinkin jakaa kanssanne muutamia ajatuksia ja havaintoja, joita hihaan on tämän matkan aikana tarttunut.

Monet yrityksistä ovat jo edistyneet hyvin digitalisaation ottamisessa mukaan toimintaansa. Tuotteet ovat lisääntyvissä määrin kytkettyjä verkkoon, ja palvelukonsepteja sekä ansaintamalleja kehitetään.

Digitalisaation rahastamisessa tulee tekoälyn rooli olemaan avainasemassa. Data on polttoaine, jota digitalisaatio tarvitsee, ja tekoäly on koneisto, jolla data saadaan tuottamaan täysin uutta lisäarvoa. Kun algoritmit, laskentateho ja kerätty data toimivat yhdessä, luodaan aivan uusia mahdollisuuksia luoda arvoa asiakkaille ja sitä kautta yritykselle itselleen.

Data on polttoaine, jota digitalisaatio tarvitsee.

Tällainen kehitys tuo mukanaan paljon muutoksia. Päätöksenteko yrityksissä perustuu jatkossa - jo nyt - yhä laajempaan tietoon asiakkaista ja heidän käyttäytymisestään, ja se muuttuu aiempaa ennustepohjaisemmaksi. Historiallisen, lähinnä taloudellisen tiedon pohjalta tehtyjen päätösten osuus puolestaan vähenee. Päätöksentekoa tulisikin viedä lähemmäksi asiakasta, ja “kellotaajuuden” tulisi selkeästi kasvaa nykyisestä.

Kun puhutaan osaamisesta, digitalisaation alkutaipaleella ohjelmistokehittämisen rooli on usein tärkeässä asemassa. Tietomäärien kasvaessa nousevat data-analytiikan taitamisen tarpeet kuitenkin koodaustaitoja huomattavasti oleellisemmiksi. Tämä tulisi ottaa huomioon, kun kehitämme koulutusjärjestelmiämme: laajojen datamassojen analysoinnin osaajia tarvitaan jatkossa entistä enemmän, etenkin soveltavan matemaattisen analyysin osaajia. Matematiikan opiskelu siis kannattaa!

Olemme nyt kesän korvilla aloittaneet yhteistyön noin 15 eri ekosysteemin kanssa eri puolella Suomea. Osassa näistä hankkeista, kuten useammassa terveydenhuollon hankkeessa, tekoälyn rooli on erittäin hyvin tiedostettu, ja osaaminen on korkealla tasolla.

Monissa digitalisaatioon tähtäävissä hankkeissa ei kuitenkaan ole täysin tiedostettu tekoälyn roolin tärkeyttä ja siihen liittyvien haasteiden ja mahdollisuuksien vaikutuksia. Kesälukemiseen kannattaisikin liittää tätä kiehtovaa teknologiaa käsittelevää aineistoa. Asiaan kannattaa perehtyä ja sen vaikutuksia pohdiskella niin yksittäisissä yrityksissä kuin laajemmissa yhteistyöhankkeissakin.

Varsin usein haemme oppia ja kokemuksia turhan läheltä omaa nykyistä toimintaamme. Todellinen innovaatio syntyy kuitenkin hyvin erilaisten asioiden yhdistämisestä. Tekoälysovellusten ja liiketoimintamahdollisuuksien osalta kannattaa joskus katsoa aika kauaskin omasta toiminnasta.


Mika Vehviläinen, @MikaVehvilainen

Kirjoittaja on Cargotec Oyj:n toimitusjohtaja ja toimii puheenjohtajana elinkeinoministeri Mika Lintilän asettamassa Tekoäly-ohjelman Osaaminen ja innovaatiot- työryhmässä.

Kommentit (0)