Risto Siilasmaa: Suomi tarvitsee luottamuksen lietsontaa

Artikkeli
Teknologiateollisuuden puheenjohtajan puheenvuoro Malja keväälle -sidosryhmätilaisuudessa 8.5.2018

Hienointa liiketoiminnassa on se, että yritykset eivät tee bisnestä keskenään, ainoastaan ihmiset tekevät. Se, mitä ja miten ihmiset toimivat tässä vuorovaikutuksessa, on kaikkein tärkeintä. Maine, vauraus ja menestys ovat kevyttä kamaa ystävien, kollegojen ja läheisten arvostuksen tai perheen läheisyyden rinnalla.

Sen sijaan että puhuisin tänään lisärahoituksesta innovaatiotoimintaan, paikallisesta sopimisesta, vientivetoisesta mallista, työrauhasta tai sotesta, ajattelin puhua kaikkein tärkeimmästä, eli ihmisistä ja ihmisten välisestä luottamuksesta.

***

Yhdysvaltain presidentti on Washington Postin mukaan valehdellut julkisissa esiintymisissään yli 3000 kertaa. Venäjän trolliarmeija levittää pahantahtoisia valheellisia väitteitä, joilla pyritään rapauttamaan ihmisten uskoa yhteiskuntamme perusrakenteita kohtaan. Ison-Britannian lehdistö oli vuosia levittänyt vääristeleviä tai täysin valheellisia väitteitä EU:sta ennen Brexit-äänestystä. Moni muu on nähnyt tässä ilmapiirissä tilaisuuden hyödyntää samoja kyseenalaisia toimintatapoja ajaakseen tavoitteitaan syntyvästä vahingosta välittämättä.

Jos esittää äärimmäisiä väitteitä, ihmiset eivät helposti ajattele, että väite on täysin valheellinen. Ennemmin ajatellaan, että kyseessä on liioittelu ja väite on pohjimmiltaan totta, sillä kuinka kukaan kehtaisi keksiä koko jutun tyhjästä. Mitä julkeampi valhe, sitä helpommin siitä uskotaan osa.

Jatkuvat väärät lausunnot ja niitä kumoavat vastaväitteet turruttavat kansalaiset. Presidentti Trumpin puheet siitä, kuinka lontoolaisten sairaaloiden lattiat lainehtivat verestä, eivät enää hätkäytä.

Tämä on vaarallista. Emme saa menettää herkkyyttämme kauhistua, pöyristyä ja närkästyä valheellisten ja pahantahtoisten väittämien edessä.

***

Olemme tottuneet asioiden vääristelyyn monilla foorumeilla Suomessakin, vaikkapa eduskunnan istunnoissa. Vappupuheissakin oli väittämiä, joihin meidän kaikkien tulisi reagoida ja protestoida. Sanoilla on merkitystä, eikä niitä saa käyttää vastuuntunnottomasti.

Tänä vappuna mieleeni jäi erään keskusjärjestöjohtajan puheen kohta, jossa hän kuvaili sitä ”inhoa ja vihaa, jota tietyt tahot tuntevat järjestäytyneitä työntekijöitä ja heidän oikeuksiaan kohtaan”.

Puhuja tuntee henkilökohtaisesti ne ihmiset, joista kuulijat ajattelevat hänen puhuvan ja tietää aivan varmasti, etteivät nämä tunne inhoa tai vihaa suomalaisia työntekijöitä kohtaan. Miksi valehdella ja lietsoa tällaista epäluottamusta yhteiskuntaamme? Näillä puheilla synnytetään juuri sitä inhoa ja vihaa, jota puhuja paheksui.

Eikä näihin ylilyönteihin puuttuminen ole helppoa. Tämäkin kevätpuhe olisi ollut paljon helpompi pitää pysymällä vain mukavissa aiheissa. On kuitenkin niin, että jokainen valheen tai vihapuheen olankohautuksella ohittaminen madaltaa rimaa entistä hurjemmille sanavalinnoille.

***

Suomi ei tarvitse epäluottamuksen lietsontaa. Tarvitsemme päinvastoin luottamuksen lietsontaa. Meidän tulisi kaikkien ottaa tavoitteeksemme synnyttää luottamusta toiminnallamme, edistää Suomen pitkäjänteistä etua ja rakentaa lapsillemme hyviä elinolosuhteita.

Teknologiateollisuudessa näitä tavoitteita ajaa joukko hienoja ihmisiä, rautaisia ammattilaisia. Tänä keväänä olemme saaneet tilaisuuden uudistua ja jättää haikeat jäähyväiset kahdelle avainhenkilöllemme, työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroiselle ja toimitusjohtaja Jorma Turuselle. Samalla meillä on ilo toivottaa tervetulleeksi uudeksi työmarkkinajohtajaksi Minna Helle ja toimitusjohtajaksi Jaakko Hirvola.

Molemmat ovat hienoja tyyppejä, joiden rinnassa sykkii sinivalkoinen sydän. Kutsumus viedä Suomen asiaa eteenpäin on ollut rekrytoinnissamme suuressa roolissa ja olen hyvin tyytyväinen valintoihimme.

Keskustelu Minnan ympärillä velloo nyt julkisuudessa. Voin tässä vain todeta asiaan liittyvät faktat: monet valtakunnansovittelijat jo vuosikymmenien ajan ovat puolustaneet syntynyttä avausta. Näin on Minnakin tehnyt ja sanonut sen julkisuuteen jo vuosi sitten. Tätä linjaa hän on johdonmukaisesti noudattanut läpi työmarkkinakierroksen. Keskustelumme hänen kanssaan käynnistyivät vasta Teknologiateollisuuden sopimusalojen sopimusten syntymisen jälkeen. Vielä lopuksi on todettava, ettei sovittelija käytännössä saa työssään sellaista luottamuksellista tietoa, josta olisi esimerkiksi työnantajajärjestölle hyötyä.

Minnan laaja kokemus sekä palkansaajajärjestöistä että sovittelutehtävästä antavat hänelle poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat tähän koko maamme kannalta tärkeään tehtävään.

Jaakko on päässyt Minnaan verrattuna kovin helpolla. Haasteita riittää onneksi toimitusjohtajan tehtävässä aivan kylliksi. 

Esimerkiksi: Teknologiayritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Yksinomaan ict-osaajien tarve on neljässä vuodessa noin 11 400. Koulutus tuottaa nykyisellään näistä osaajista hieman yli puolet. Mistä loput? Tämä on vain yksi niistä monista haasteista, joihin Teknologiatollisuus toimitusjohtajansa johdolla pyrkii löytämään pitkäjänteisesti maamme edun mukaisia ratkaisuja.

Tervetuloa Teknologiateollisuuteen Minna ja Jaakko. Vaikka menetämme arvostamamme ja lähes korvaamattomat Eeva-Liisan ja Jorman, liittomme pysyy hyvissä käsissä.

***

Eeva-Liisa: Tunnemme sinut tinkimättömänä, strategisena ja vaativana. Olet huippuälykäs ja oppivainen, välillä myös jääräpäinen. Olet taitava neuvottelija. Tunnet ”kaikki”, osittain siksi, että olet ollut töissä Etelärannassa lapsesta asti, kuten itse sanot.  

Eeva-Liisa on koira- ja eräihminen henkeen ja vereen. Hän viettää kaikki vapaa-aikansa mökkeillen Hirvensalmella tai Inarissa. Eeva-Liisa on intohimoinen hiihtäjä. Ennustankin, että Eeva-Liisa perustaa seuraavaksi Eeva-Liisan Erä Oy:n, jossa hän toimii itse matkaoppaana Lapin Inarissa.

Kiitos Eeva-Liisa valtavasta panoksestasi Teknologiateollisuuden ja koko maan työmarkkinoiden kehittämisessä. Kaikkea hyvää ja menestystä.

 

Jorma: Sinut tunnemme uudistajana. Johdollasi on uudistettu Teknologiateollisuuden johtamisen käytäntöjä. Toimistossa on opiskeltu mm. lean-filosofiaa, sparraamista johtamisen menetelmänä, leadership as a service -ajattelua, ja niin edelleen.

Substanssiasioissa eritoten korkeakoulu-uudistus on ollut Jorman sydäntä lähellä. Kahden säätiöyliopiston, Aallon ja TTY:n, pääomittaminen 2010-luvun alussa (yhteensä 140 MEUR), vuoden 2015 lahjoitus neljälle tekniikan yliopistolle (11 MEUR) ja nyt tehty 3 MEUR lahjoitus yhdeksälle ammattikorkeakoululle.

Jorma on sähköpyöräilijä. Hänelle pyörän sähkömoottori ei kuitenkaan tuo helpotusta, vaan vauhtia. Sähkömoottori avustaa vain 25 km/h, Jorman keskivauhti on yli tuon. Hän polkee todella hiki päässä ja nauttii vauhdista.

Yhdessä perheensä kanssa Jorma harrastaa golfia, mökkeilyä ja matkustelua.

Ennustan, että Jorma väittelee kolmen vuoden päästä tohtoriksi Tampereen yliopistosta. Tai sitten hän istuu Teknologiateollisuuden puheenjohtajan paikalla edustaen yritystä, jonka johto- tai hallitustehtäviin hän on päätynyt.

Kiitos Jorma johtajuudestasi ja Teknologiateollisuuden sinnikkäästä ja pitkäjänteisestä uudistamisesta. Menestystä ja kaikkea hyvää.               

***

Malja Minnalle, Eeva-Liisalle, Jaakolle, Jormalle ja keväälle!